Tarvitaanko ravintolisiä?

Lukuaika: 8-10 min
Tarvitaanko ravintolisiä?

Mitä maailmanmestari Bruce Ames sanoo ravintolisistä?

On yleistä kuulla, että ravintolisiä ei tarvita. Pitääkö tämä paikkaansa? Ravintolisät eivät koskaan korvaa monipuolista ruokavaliota, mutta väite "Jos syöt monipuolisesti, et tarvitse ravintolisiä" on yksinkertaistus. Per Arne Öckerman, kliinisen kemian emeritusprofessori, kuvailee tätä erinomaisesti siteeraamalla biokemian alan suurmiehiin kuuluvaa Bruce Amesia:

"Bruce Ames on yksi aikamme suurista lääketieteen kentällä. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti menetelmistään tutkia perimän vaurioitumista ja vapaiden radikaalien aiheuttamia vahinkoja. Hiljattain Ames julkaisi tutkimuksen, jossa hän osoittaa, että välttämättömien ravintoaineiden liian alhainen taso, joka on yleistä väestössä, lisää vakavien sairauksien riskiä. Ames väittää, että [välttämättömien ravintoaineiden puutteet] vaikuttavat väestöön tuhansia kertoja enemmän kuin torjunta-aineet tai raskasmetallit yhteensä. Hän suosittelee ravintolisiä kaikille ja uskoo, että niiden käyttö olisi erittäin kustannustehokasta ja vähentäisi sairastavuutta huomattavasti."

Bruce Ames on biokemian ja molekyylibiologian professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyn kampuksella sekä Senior Scientist Oaklandin Lastensairaalan tutkimusinstituutissa. Hän kuuluu arvostettuun National Academy of Science -akatemiaan Yhdysvalloissa ja on saanut U.S. National Medal of Science -palkinnon. Yli 450 tieteellistä julkaisua ovat tehneet hänestä yhden maailman siteeratuimmista tutkijoista yli vuosikymmenen ajalta. Amesia pidetään yhtenä biokemian ja molekyylibiologian arvostetuimmista tutkijoista, ja hänen ravintolisäsuosituksiinsa voi luottaa.

Dr. Mark Hyman, Cleveland Clinicin johtaja ja kansainvälisesti tunnettu terveysasiantuntija, sanoo ravintolisistä:

"Et tarvitse ravintolisiä VAIN jos syöt luonnonmukaisia, tuoreita, villisti kasvatettuja, paikallisesti tuotettuja ruokia, jotka ovat ravinnerikkaita ja joita ei ole kuljetettu pitkiä matkoja tai varastoitu kuukausiksi. Sinun pitäisi myös elää täysin stressitöntä elämää, hengittää saasteetonta ilmaa, juoda puhdasta vettä, nukkua yhdeksän tuntia yössä ja olla altistumatta ympäristömyrkyille."

Kuinka moni voi samaistua tähän kuvaukseen? Ravintolisien tulee kuitenkin olla korkealaatuisia, sillä huonolaatuiset tuotteet voivat tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. On tutkimuksia, jotka väittävät ravintolisien olevan tehottomia tai jopa haitallisia. Usein nämä tutkimukset koskevat huonolaatuisia tuotteita tai epäoptimaalisia annoksia. Korkealaatuisista ravintolisistä, joita käytetään oikein, ei sen sijaan ole tunnettuja haittavaikutuksia.

Kysymys ravintolisien tarpeellisuudesta ei ole mustavalkoinen. Se riippuu monista tekijöistä, kuten sukupuolesta, iästä, liikunnasta, sairaushistoriasta, ruokavaliosta, raskaudesta, imetyksestä, maantieteellisestä sijainnista, vapaiden radikaalien ja myrkkyjen altistuksesta sekä suoliston terveydestä ja stressitasosta.

1. Emme syö niin monipuolisesti kuin luulemme

Vaikka uskomme syövämme monipuolisesti, tutkimukset osoittavat toisin. Esimerkiksi vain noin 30 % väestöstä syö päivittäin suositellut 500 grammaa hedelmiä ja vihanneksia. Vain seitsemän prosenttia syö kalaa kolme kertaa viikossa. Useimmat meistä siis ajattelevat syövänsä monipuolisesti, mutta todellisuus on usein toinen.

2. Monipuolinen ruokavalio ei aina riitä

Tutkimukset osoittavat, että jopa monipuolista ruokavaliota noudattavat voivat jäädä ilman riittäviä määriä tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja. Esimerkiksi urheilijoilla, liikkujilla ja paikallaan olevilla henkilöillä havaittiin puutteita vitamiinien ja mineraalien saannissa, vaikka he söivät monipuolisesti (Misner 2006).

Monet siis kuvittelevat syövänsä hyvin, mutta jäävät silti ilman riittäviä ravintoaineita.

3. Suositellut päiväannokset ovat usein liian alhaisia

Suositellut päiväannokset on asetettu välttämään puutostauteja, mutta eivät optimoimaan terveyttä. Esimerkiksi C-vitamiinin päivittäinen suositus naisille on vain 95 mg, mikä riittää keripukin ehkäisyyn, mutta ei välttämättä muihin kehon toimintoihin.

EU:n elintarviketurvallisuusviraston mukaan C-vitamiini:

  • Edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
  • Vähentää väsymystä ja uupumusta.
  • Suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä.
  • Lisää raudan imeytymistä.

4. Maaperän ja elintarvikkeiden ravinnepitoisuudet ovat laskeneet

Vähemmän mineraaleja hedelmissä ja vihanneksissa

Intensiiviset viljelymenetelmät ovat köyhdyttäneet maaperää, mikä on johtanut ravinteiden vähenemiseen kasveissa. Esimerkiksi vuosien 1940–1999 välillä kaliumin määrä laski 16 %, magnesiumin 24 % ja sinkin 59 % (Thomas D.).

5. Suoliston epätasapainot

Suoliston mikrobiomin häiriöt voivat heikentää ravinteiden imeytymistä, mikä lisää tarvetta ravintolisille.

6. Lisääntynyt altistus myrkyille

Ympäristön myrkyt ja hormonihäiritsijät kuormittavat elimistöä. Tämä saattaa nostaa kehon tarvetta tärkeille ravintoaineille, joita tarvitaan detoksifikaatioprosessien tukemiseen (Lavezzi AM, et al. 2023).

Yhteenvetona: ravintolisät ovat monille tärkeä keino tukea terveyttä ja täydentää ruokavaliosta puuttuvia ravinteita.

7. Tietyt elämäntilanteet vaativat lisää ravinteita

Säännöllisesti liikkuvat tarvitsevat enemmän ravinteita

Liikunta aiheuttaa elimistössä vapaita radikaaleja, jotka voivat vaurioittaa soluja. Lester Packer, Kalifornian yliopiston tutkija, on osoittanut, että antioksidantit voivat vähentää vapaiden radikaalien aiheuttamia soluvaurioita harjoituksen aikana (Packer, L. 1997). Ravintolisät, kuten C-vitamiini, E-vitamiini ja CoQ10, voivat parantaa elimistön suojaa vapaita radikaaleja vastaan (Vasankari, T. J., et al. 1997).

Raskaana olevat ja raskautta suunnittelevat naiset

Raskauden aikana ravintolisät, kuten foolihappo, DHA ja rauta, ovat erityisen tärkeitä. Foolihapon puute voi johtaa sikiön hermostoputken kehityshäiriöihin (Wald NJ et al. 2009). Omega-3-rasvahappo DHA tukee sikiön aivojen kehitystä, ja sen käyttöä raskauden aikana suositellaan (Colombo J et al. 2004). Lisäksi monet raskaana olevat kärsivät raudan puutteesta, ja korkealaatuiset rautalisät voivat auttaa ylläpitämään terveellisiä tasoja ilman sivuvaikutuksia.

Imettävät äidit

DHA:n riittävä saanti on tärkeää imetyksen aikana, sillä se tukee vauvan kognitiivista ja näön kehitystä (Lauritzen L et al. 2004, Helland IB et al. 2003). Imettävien naisten on hyvä harkita DHA- ja monivitamiinilisien käyttöä täyttämään lisääntyneet ravintotarpeet.

Ikääntyvät henkilöt

Yli 70-vuotiaat tarvitsevat usein D-vitamiinia ja kalsiumia vähentääkseen luunmurtumien riskiä (Bischoff-Ferrari et al. 2004). D-vitamiinin puute on yleistä pohjoisilla leveysasteilla, ja lisäravinteet voivat auttaa ylläpitämään terveitä tasoja.

Kasvissyöjät ja vegaanit

Kasviperäinen ruokavalio voi johtaa tiettyjen ravintoaineiden, kuten B12-vitamiinin, raudan, sinkin ja DHA:n, puutteeseen. Vaikka ALA:ta saadaan kasviöljyistä ja siemenistä, sen muuntaminen EPA:ksi ja DHA:ksi on tehotonta, joten kalaöljylisä voi olla tarpeellinen.

Henkilöt, jotka altistuvat myrkyille

Tupakoitsijat ja suurkaupungeissa tai teollisuusalueilla asuvat voivat tarvita ylimääräisiä antioksidantteja, kuten C-vitamiinia, suojaamaan vapailta radikaaleilta (Schectman, G. et al. 1989).

Henkilöt, joilla on ruoansulatuskanavan vaivoja

Suolistovaivat voivat heikentää ravintoaineiden imeytymistä. Tutkimukset osoittavat, että probiootit ja entsyymilisät voivat parantaa ruoansulatusta ja tukea suoliston terveyttä (Borody TJ, et al. 2003; Shen J. et al. 2014).

Henkilöt pohjoisilla leveysasteilla talviaikaan

D-vitamiinin saanti auringosta on rajoitettua syyskuusta huhtikuuhun, ja lisäravinteet ovat usein tarpeen. Magnesium voi myös parantaa D-vitamiinin toimintaa elimistössä.

Ravintolisät: enemmän kuin vain puutostautien ehkäisy

Ravintolisät eivät ole pelkästään puutostautien välttämistä varten. Ne auttavat optimoimaan terveyttä, tukemaan suoliston hyvinvointia, parantamaan stressinsietokykyä ja suojaamaan ympäristön haittavaikutuksilta. Nykyään ravintolisät ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Jos tarvitset apua ravintolisien valinnassa, ota yhteyttä asiakaspalveluumme sähköpostitse.

Kirjailija

Kirjalähteet

Näytä lähdeviitteet

Livsmedelsverket. Riksmaten vuxna 2010-11. Livsmedels- och näringsintag bland vuxna i Sverige. Uppsala: Livsmedelsverket, 2012. ISBN 978 91 7714 216 4.

Misner B. J Int Soc Sports Nutr. 2006 Jun 5;3(1):51-5. doi: 10.1186/1550-2783-3-1-51. PMID: 18500963; PMCID: PMC2129155.

NNR 2023. Referensvärden för energi och näringsämnen. Livsmedelsverket, Uppsala september 2023 ISBN: 978-91-7714-282-9

European Commission. Food and Feed Information Portal. Health Claims. https://ec.europa.eu/food/food-feed-portal/screen/health-claims/eu-register 

Thomas D. Nutr Health. 2003;17(2):85-115. doi: 10.1177/026010600301700201. PMID: 14653505.

Kirchmann H, Mattsson L, Eriksson J. Environ Geochem Health. 2009 Oct;31(5):561-71. doi: 10.1007/s10653-009-9251-8. PMID: 19263225.

Davis DR, Epp MD, Riordan HD. J Am Coll Nutr. 2004 Dec;23(6):669-82. doi: 10.1080/07315724.2004.10719409. PMID: 15637215.

Crawford J. World Economi Forum. What if soil runs out? Dec 14, 2012. https://www.weforum.org/agenda/2012/12/what-if-soil-runs-out/ 

Lavezzi AM, Ramos-Molina B. Int J Environ Res Public Health. 2023 May 9;20(10):5764. doi: 10.3390/ijerph20105764. PMID: 37239493; PMCID: PMC10218044.

Packer L. J Sports Sci. 1997 Jun;15(3):353-63. doi: 10.1080/026404197367362. PMID: 9232561.

Vasankari TJ, Kujala UM, Vasankari TM, Vuorimaa T, Ahotupa M. Am J Clin Nutr. 1997 Apr;65(4):1052-6. doi: 10.1093/ajcn/65.4.1052. PMID: 9094892.

Wald NJ, Law MR, Morris JK, Wald DS. American Journal of Public Health. 2004;94(5): 861-865.

De-Regil LM, Pena-Rosas JP, Fernandez-Gaxiola AC, Rayco-Solon P. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2015;12: CD007950.

Molloy AM, Kirke PN, Troendle JF, Burke H, Sutton M, Brody LC, Scott JM, Mills JL. Pediatr. 2009;123(3):917-923.

Lucock M. Molecular Genetics and Metabolism. 2000;71(1-2):121-138.

Summers, B. L., Rofe, A. M., & Coyle, P. Alc.: Clinical and Experimental Research. 2009, 33(1), 144-151.

Colombo J, Kannass KN, Shaddy DJ, Kundurthi S, Maikranz JM, Anderson CJ, Blaga OM, Carlson SE. Child Development. 2004;75(4):1254-67.

Helland IB, Smith L, Saarem K, Saugstad OD, Drevon CA. Pediatrics. 2003 Jan;111(1):e39-44. doi: 10.1542/peds.111.1.e39. PMID: 12509593.

Colombo J, Carlson SE, Cheatham CL, Shaddy DJ, Kerling EH, Thodosoff JM, Gustafson KM, Brez C, Kannass KN. American Journal of Clinical Nutrition. 2013;98(2):403S-412S.

Lauritzen L, Jørgensen MH, Olsen SF, Straarup EM, Michaelsen KF. Lipids. 2004;39(2):195-206.

Benisek, D., Shabert, J., & Skornik, S. (2000). Obstetr. and Gynecol., 95(4), DOI: 10.1016/S0029-7844(00)00762-6.

Richard C, Calder PC. Adv Nutr. 2016 Nov 15;7(6):1139-1141. doi: 10.3945/an.116.012963. PMID: 28140331; PMCID: PMC5105042.

Bischoff-Ferrari, H. A., Dawson-Hughes, B., & Willett, W. C. (2004). Journal of Bone and Mineral Research, 19(3), 433-441.

Neufingerl N, Eilander A. Nutrients. 2021 Dec 23;14(1):29. doi: 10.3390/nu14010029. PMID: 35010904; PMCID: PMC8746448.

Borody TJ, Warren EF, Leis SM, Surace R, Ashman O, Siarakas S. Journal of Clinical Gastroe. 2003 Jul;37(1):42-7.

Shen J, Zuo ZX, Mao AP. Inflam. Bowel Dise.. 2014;20(1):21-35.

Matsuoka K, Kanai T. Seminars in Immunopathology. 2015 Jul;37(1):47-55.

Gionchetti P, Rizzello F, Helwig U, Venturi A, Lammers KM, Brigidi P, Vitali B, Poggioli G, Miglioli M, Campieri M. Gastroent. 2003 Apr;124(5):1202-9.

Cashman KD, Dowling KG, Škrabáková Z, Gonzalez-Gross M, Valtueña J, De Henauw S et al. Am J Clin Nutr. 2016 Apr;103(4):1033-44.