Kilpirauhanen eli glandula thyreoidea, kuten sitä latinaksi kutsutaan, on hormonituotantoon erikoistunut rauhanen kaulassa, heti kurkunpään alapuolella. Kilpirauhashormonit vaikuttavat moniin tärkeisiin kehon toimintoihin, kuten aineenvaihduntaan, kehon lämmöntuotantoon ja kalsiumin aineenvaihduntaan. Jos kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormoneja, syntyy tila, jota kutsutaan kilpirauhasen vajaatoiminnaksi (hypotyreoosi), ja jos hormoneja tuotetaan liikaa, syntyy liikatoiminta (hypertyreoosi).
Ilman hyvin toimivaa kilpirauhasta on haastavaa voida hyvin. Kilpirauhanen ohjaa kehon energian tuotantoa, ja siksi on helppo ymmärtää, kuinka tärkeää sen optimaalinen toiminta on. Tavoitteena on palauttaa kilpirauhanen mahdollisimman hyvään toimintakuntoon. Kilpirauhasen tukeminen oikeanlaisella ruokavaliolla, hyvällä ravinnolla ja stressinhallinnalla on ensimmäinen askel kohti paremmin toimivaa kilpirauhasta ja korkeampaa elämänlaatua.
Seuraavat ohjeet voivat auttaa kilpirauhasen ongelmissa:
-
Ota seleeniä, sinkkiä, kuparia, mangaania ja L-tyrosiiniä
-
Ota jodia, jos jodin puutos on todettu
-
Varmista riittävät C-vitamiinin ja B6-vitamiinin tasot
-
Vältä soijatuotteita
-
Varmista, että lisämunuaiset toimivat hyvin
-
Hallitse stressiä
-
Pidä ruokavalio terveellisenä ja minimoi jalostetut hiilihydraatit
-
Erityisesti liikatoiminnassa omega-3-rasvahapot voivat olla hyödyllisiä, koska ne vähentävät tulehduksia kehossa
-
Käytä yrttiä, kuten ashwagandhaa
Liikatoiminnan haittavaikutukset
Kun kilpirauhanen tuottaa liikaa hormoneja, kehon aineenvaihdunta kiihtyy. Liikatoiminta, tyreotoksikoosi tai Gravesin tauti ovat kaikki tiloja, joissa kilpirauhashormoneja tuotetaan liikaa. Gravesin tauti on autoimmuunisairaus, jossa veren vasta-aineet stimuloivat kilpirauhasta, mikä johtaa hormonien ylituotantoon. Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivät ovat usein väsyneitä mutta eivät pysty rentoutumaan. Levottomuus, hermostuneisuus, hikoilu kylmässäkin, sydämentykytys ja vapina ovat yleisiä oireita. Jatkuva nälkä ja alipaino korkeasta energiansaannista huolimatta ovat myös mahdollisia oireita. Lisäksi liikatoimintaan voi liittyä ripulia, korkeaa verenpainetta ja valonarkuutta.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan ongelmat
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla primaarista tai sekundaarista. Vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa väsymys, paleleminen, muistiongelmat, ummetus, lisääntynyt unen tarve, hidas aineenvaihdunta, hiustenlähtö, kuiva iho, hauraat kynnet, lihaskrampit ja painonnousu. Oireet voivat olla epäselviä, eikä verikokeilla aina saada selville ongelman laajuutta. Monilla vajaatoiminta jää valitettavasti diagnosoimatta.
Miten kilpirauhanen toimii?
Hypotalamus aivoissa valvoo kilpirauhashormonitasoja veressä ja lähettää tilanteen mukaan TRH-hormonia aivolisäkkeelle. Aivolisäke tuottaa TSH-hormonia, joka stimuloi kilpirauhasta tuottamaan tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Suurin osa T4-hormonista muuntuu maksassa aktiiviseksi T3-hormoniksi. T3 säätelee solujen aineenvaihduntaa, ja sen puute johtaa alhaisempaan energiantuotantoon ja kylmän tunteeseen.
Syyt – perinteinen lääketiede
Kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu usein autoimmuunisairaudesta, kuten Hashimoton taudista, jossa vasta-aineet tuhoavat kilpirauhasen kudosta. Muita syitä voivat olla jodin puute tai aivolisäkkeen toimintahäiriö.
Syyt – täydentävä lääketiede
Täydentävä lääketiede näkee myös ravitsemukselliset puutteet syynä vajaatoimintaan. Suuri soijan tai ristikukkaisten vihannesten kulutus voi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan negatiivisesti. Tupakointi heikentää kilpirauhasen toimintaa, erityisesti Gravesin taudissa.
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu yleensä verikokeisiin, mutta virtsakokeet voivat olla hyödyllisiä, sillä ne voivat paljastaa alitoimintaa, jota verikokeet eivät havaitse.
Hoito
Suomessa tyroksiini on yleinen lääke vajaatoiminnan hoitoon. Jos jodin puute on syynä, lääkitys voi pahentaa oireita lisäämällä jodin tarvetta.
Kilpirauhanen ja ravitsemus
Ravintoaineet, kuten seleeni, sinkki, kupari ja mangaani, ovat tärkeitä kilpirauhasen toiminnan kannalta. Jodi on välttämätön T4-tuotannolle, ja B6- ja C-vitamiini tukevat solujen reagointia T3-hormoniin.
Stressi vaikuttaa kilpirauhaseen
Stressi lisää kortisolia, joka estää T4:n muuntumista T3:ksi. Pitkittynyt stressi vaikuttaa haitallisesti kilpirauhaseen. Stressinhallinta on tärkeää sekä kilpirauhasen että lisämunuaisten toiminnalle.
Lopuksi
Jokapäiväiset valintasi voivat parantaa tai heikentää terveyttäsi. Tee tietoisia valintoja ja muista, että terveys on päivittäisten päätösten tulos.
