Koentsyymi Q10, Koentsyymi Q10, CoQ10, Q10, Ubiikinoni, Ubidekarenoni. Rakas lapsi saa monta nimeä. Onko Koentsyymi Q10 tulevaisuuden superlisäravinne? Useat uudet tutkimukset osoittavat, että CoQ10 on ainakin tärkeä ainesosa terveellisessä elämässä ja voi estää joitakin ikääntymiseen liittyviä sairauksia.
CoQ10 ja energian tuotanto
Koentsyymi Q10 on tarpeellinen energian tuotantoon kaikissa kehon soluissa. Kun solujen energia vähenee, ne kuolevat nopeammin ja ikääntymisprosessi nopeutuu. CoQ10 toimii myös antioksidanttina ja torjuu vapaita radikaaleja. Useat uudet tutkimukset osoittavat CoQ10:n merkityksen elämän pidentämisessä sekä solujen kyvyn parantamisessa tuottaa energiaa. Kun CoQ10-tasot laskevat, haitallisten vapaiden radikaalien tuotanto kasvaa, mikä voi johtaa solujen nopeampaan kuolemaan. Columbian yliopiston lääketieteellisen keskuksen tutkijat New Yorkissa ovat osoittaneet, että CoQ10:n puutteen määrä soluissa korreloi suoraan vapaiden radikaalien liiallisten tuotantojen ja solukuoleman kanssa. (Quinzii, C. M., López, et al. 2010).
CoQ10 ja terveys
Saastuneilla alueilla asuvilla ihmisillä on alhaisemmat CoQ10- ja E-vitamiinitasot, koska keho käyttää näitä torjuakseen ympäristön myrkkyjä. Tekle et al. mukaan matalat CoQ10- ja E-vitamiinitasot selittävät, miksi alueilla, joilla on korkeampia ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, esiintyy enemmän sairauksia ja kuolleisuutta. (Tekle, M., Gromadzinska, J et al. 2010)
Lisäksi CoQ10-lisäravinteet suojaavat silmiä ja estävät linssivaurioita, jotka muuten johtaisivat harmaakaihiin Kerntin, M., Hirneissin, C. et al. tutkimuksen mukaan vuodelta 2010.
Maes, M., Mihaylova, I. et al. mukaan CoQ10-tasot ovat alhaisemmat potilailla, jotka kärsivät masennuksesta, ja merkittävästi alhaisemmat potilailla, joilla on vaikea masennus sekä henkilöillä, joilla on krooninen väsymysoireyhtymä. (Maes, M., Mihaylova, I. et al. 2009).
Olipa CoQ10 tulevaisuuden superlisäravinne tai ei, tutkimukset osoittavat, että CoQ10 on selvästi tärkeä lisäravinne terveelliseen elämään.
Kirjailija
Kirjalähteet
Näytä lähdeviitteet[1] Quinzii, C. M., López, L. C., Gilkerson, R. W., Dorado, B., Coku, J., Naini, A. B., ... & Hirano, M. (2010). FASEB journal, 24(10), 3733-3743.
[2] Molyneux, S. L., Florkowski, C. M., Richards, A. M., Lever, M., Young, J. M., & George, P. M. (2009). New Zealand Medical Journal, 122(1305), 74-79.
[3] McCarty, M. F. (2010). Medical Hypotheses, 75(2), 141-147.
[4] Tekle, M., Gromadzinska, J., Joksic, G., Antic, R., Nilsson, R., Dallner, G., ... & Brismar, K. (2010). Environment International, 36(2), 188-194.
[5] Kernt, M., Hirneiss, C., Neubauer, A. S., Ulbig, M. W., & Kampik, A. (2010). Acta Ophthalmologica, 88(3), e78-e86.
[6] Abdul-Rasheed, O. F., Farid, Y. Y., & Al-Nasiri, U. S. (2010). Saudi Medical Journal, 31(5), 501-506.
[7] Maes, M., Mihaylova, I., Kubera, M., Uytterhoeven, M., Vrydags, N., & Bosmans, E. (2009). Neur. Endocrin. Letters, 30(4), 462-469.
[8] Cordero, M. D., de Miguel, M., Carmona-López, I., Bonal, P., Campa, F., & Moreno-Fernández, A. M. (2010). Neur. Endocrin. Letters, 31(2), 169-173.
[9] Hertz, N., & Lister, R. E. (2009). Journal of International Medical Research, 37(6), 1961-1971.
