C-vitamiinia kutsutaan myös askorbiinihapoksi – latinankielisestä ilmauksesta *a scorbutus*, joka tarkoittaa ”ilman keripukkia”. Tämä viittaa sairauteen, joka voi kehittyä vakavan C-vitamiinin puutteen seurauksena. C-vitamiini on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää askorbiinihappoa.
Synteettinen askorbiinihappo valmistetaan yleensä maissista tai riisitärkkelyksestä, ja se on huomattavasti happamampaa kuin luonnollinen C-vitamiinikompleksi. Ruokaan sisältyvä C-vitamiini on luonnollisesti puskuroitu ja aiheuttaa harvoin vatsavaivoja, joita liitetään askorbiinihappoon. Synteettinen askorbiinihappo on kuitenkin täysin bioidenttistä askorbiinihapon kanssa, jota kaikki eläimet – paitsi ihmiset, apinat, makit, marsut ja yksi lepakkolaji – tuottavat maksassaan (tai munuaisissaan).
Unkarilainen biokemisti Albert Szent-Györgyi, joka sai Nobelin palkinnon vuonna 1937 löydettyään C-vitamiinin, oli itse sitä mieltä, että askorbiinihappo ja C-vitamiinikompleksi eroavat toisistaan. Hänen tutkimuksensa viittasi siihen, että askorbiinihappo ei ole yhtä tehokasta kuin hedelmissä ja vihanneksissa oleva C-vitamiini. Hän kirjoitti artikkelissaan, joka julkaistiin *Nature*-lehdessä vuonna 1936, että ”tietyt fytokemialliset värit (flavonolit)” ovat tarpeen optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseksi.
Tämä vahvistettiin Cornellin yliopiston Yhdysvalloissa vuonna 2000 tekemässä tutkimuksessa, joka julkaistiin *Nature*-lehdessä. Sen mukaan 5,7 mg C-vitamiinia kokonaisista omenoista vastaa jopa 1 500 mg eristettyä askorbiinihappoa. Tutkijat totesivat, että ”lähes kaikki omenien antioksidanttivaikutus” johtuu todennäköisesti useista muista fytokemikaaleista, kuten fenoliyhdisteistä ja flavonoideista, joita myös omenat sisältävät. (Marian V. Eberhardt, Chang Yong Lee & Rui Hai Liu, 2000)
Toisessa tutkimuksessa, joka tehtiin vuonna 2007 Milanon yliopistossa, verrattiin 150 mg:n kerta-annosta askorbiinihappoa ja 150 mg:n C-vitamiinia appelsiineista. Sen mukaan osallistujilla, jotka saivat appelsiineista peräisin olevaa C-vitamiinia, oli antioksidanttivaikutuksia valkosoluissaan, kun taas pelkkää askorbiinihappoa tai lumelääkettä saaneilla osallistujilla ei ollut vastaavia vaikutuksia. (Stevenson DE, Hurst RD, 2007)
Askorbiinihapollakin on vaikutusta
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puhdas askorbiinihappo olisi tehotonta, kuten Linus Pauling – hänkin Nobelin palkinnon voittaja – osoitti tutkimuksissaan. Hänellä oli yli 100 000 julkaistua tutkimusta ja raporttia askorbiinihaposta. Pauling väitti, että ihmiset tarvitsevat suuria annoksia askorbiinihappoa modernin ruokavalion aiheuttaman C-vitamiinin puutteen korjaamiseksi.
Pitkäaikainen ja vakava C-vitamiinin puute heikentää verisuonia ja kudoksia, koska kollageeni, jota keho käyttää ihon, ruston, luukudoksen, hampaiden, ikenien, jänteiden, nivelsiteiden ja verisuonten rakentamiseen ja korjaamiseen, hajoaa. Linus Paulingin teoria oli, että keho ei pysty tuottamaan kaikkea tarvitsemaansa kollageenia edes lievän C-vitamiinin puutteen aikana, mikä estää verisuonten pienten vaurioiden korjaantumista.
Vuonna 2013 tehtiin analyysi harvoista tutkimuksista, joissa verrattiin askorbiinihappoa ja ruoasta saatavaa C-vitamiinia. Tutkijat eivät voineet osoittaa ”mitään eroja synteettisen ja luonnollisen C-vitamiinin välillä riippumatta populaatiosta, tutkimustyypistä tai interventiosta” ihmisillä tehdyissä ”stabiileissa biohyötyosuutta vertailevissa tutkimuksissa”. He kuitenkin kirjoittivat, että kasvien ja hedelmien bioflavonoidit tunnetaan niiden monista vaikutuksista elimistön biologiseen toimintaan, ja että C-vitamiinipitoisten kasvien ja hedelmien sisältämät fenoliyhdisteet ovat erityisen tärkeitä vapaita radikaaleja vastaan suojaavan antioksidanttivaikutuksen kannalta. (Carr AC1, Vissers MC, 2013)
Minkälainen C-vitamiinilisä kannattaa valita?
Suurimman mahdollisen antioksidanttivaikutuksen saavuttamiseksi on todennäköisesti järkevintä saada koko C-vitamiinikompleksi ruokapohjaisista lähteistä, jotka sisältävät kaikki tärkeät kofaktorit, ja täydentää tarvittaessa suuremmilla askorbiinihappoannoksilla, jos immuunijärjestelmä tarvitsee lisätukea. Whole food -pohjaiset ravintolisät sisältävät koko C-vitamiinikompleksin. Tämä on todennäköisesti syy siihen, miksi whole food -pohjainen C-vitamiini sekä sopii herkille vatsoille että vaikuttaa tehokkaammin elimistössä.
Kirjailija
Kirjalähteet
Näytä lähdeviitteetAlbert Szent-György. Oxidation, energy transfer, and vitamins Nobel Lecture, December 11, 1937
Marian V. Eberhardt, Chang Yong Lee & Rui Hai Liu. Nutrition: Antioxidant activity of fresh apples. Nature volume 405, pages 903–904 (22 June 2000)
Guarnieri S1, Riso P, Porrini M. Br J Nutr. 2007 Apr;97(4):639-43.
Myint PK, Luben RN, Welch AA, Bingham SA, Wareham NJ, Khaw KT. Am J Clin Nutr. 2008 Jan;87(1):64-9.
Carr AC1, Vissers MC. Synthetic or food-derived vitamin C--are they equally bioavailable? Nutrients. 2013 Oct 28;5(11):4284-304. doi: 10.3390/nu5114284.
Stevenson DE, Hurst RD. Polyphenolic phytochemicals--just antioxidants or much more? Cell Mol Life Sci. 2007 Nov;64(22):2900-16.